| ilma [ilma] n (~n, ~a, -moja) | |
| 1. | vzduch |
| 2. | počasí |
| phr | |
| kirkas ilma jasno (počasí) | |
| oikeudenkäynti | ilman oikeudenkäyntiä tapahtuva (práv.) mimosoudní |
| päästää | päästää ilma jstk vyfouknout (vyprázdnit pneumatiku ap.) |
| päästää | päästää ilmat jstk vypustit vzduch z čeho (pneumatiky ap.) |
| syy | ilman syytä bezdůvodně |
| syy | ilman syytä tapahtuva bezdůvodný, svévolný (objektivně neopodstatněný) |
| hyvä | On hyvä ilma. Je hezky. (počasí) |
| oželet | muset oželet co (obejít se bez) täytyä tulla toimeen ilman jtk |
| vypustit | vypustit vzduch z čeho (pneumatiky ap.) päästää ilmat jstk |
| hezky | Je hezky. (počasí) On hyvä ilma. |
ilma
